perjantai 17. toukokuuta 2019

Ensimmäinen laskuvarjohyppy: Miltä se oikein tuntuu?




Onko ensimmäinen laskuvarjohyppysi lähestymässä? Onneksi olkoon, olen rehellisesti sanottuna kateellinen: ensimmäisestä hypystä pääsee nauttimaan vain kerran, joten tapahtumasta on syytä ottaa kaikki ilo irti. 

Tässä artikkelissa kuvailemme hieman ensimmäisen hypyn tunnelmia enimmän jännityksen lievittämiseksi. On täysin normaalia pelätä ensimmäistä laskuvarjohyppyään ja sen ennestään tuntemattomia vaiheita, mutta tutustumalla aiheeseen etukäteen opit, että laskuvarjohyppääminen on erittäin turvallinen harrastus. 

Useimmat ensimmäiseen laskuvarjoohyppyynsä lähtevät suorittavat tandemhypyn kokeneen hyppymestarin kanssa, mikä on mielestämme suositeltava vaihtoehto soolohypyn sijaan. Myös itsenäinen hyppy on mahdollista jo ensimmäisellä kerralla, jolloin hyppymestari seuraa aloittelijaa ulos koneesta oman varjonsa kanssa.

Kohti ensimmäistä hyppyä


Alkuvalmistelujen ja taivaalle nousun jälkeen on aika avata koneen ovi, mikä ensimmäisellä kerralla on täydellisen hulluntuntuinen hetki, jota ei koskaan unohda: Istut lentokoneessa tuhansien metrien korkeudessa kuin tyhjän päällä, ja päässä pyörii vain pelonsekaisia ajatuksia hyppäämisestä. Tämä on täysin luonnollinen reaktio, sillä ihmiselle ei tietenkään ole luonnollista hypätä alas näin korkealta maanpinnan yläpuolelta. 

Kun hyppyhetki koittaa, ei empimiselle saa jättää enää liikaa tilaa mielessä. On aika toimia ja hypätä reilusti, sillä turvallisin tapa poistua koneesta on ottaa siihen kunnolla etäisyyttä. Ponnistuksen jälkeen tuuli paiskoo päin naamaa ja hengittäminenkin on aluksi työlästä pudotuksen keskellä, mutta ensimmäisten sydämenlyöntien jälkeinen hetki on vapauttava. Laskuvarjohyppy on nyt todellakin totta. 

Vapaa lento ilmassa joko yksin tai tandemhyppynä hyppymestariin kiinnitettynä saa sinut taas muistamaan, mitä hetkessä elämisellä tarkoitetaan. Ajalla ei ole enää merkitystä, ja kaikki huomiosi on kiinnittynyt hetkessä selviämiseen. Valtava adrenaliinipiikki saa ensikertalaiset yleensä joko hiljenemään tai huutamaan täyttä kurkkua. 

Laskuvarjo avataan hyvissä ajoin ennen alastuloa, ja pienen nykäisyn jälkeen vapaa pudotus muuttuu ihanaksi taivaalla kellumiseksi. Sisäinen selviytymiskamppailu vaihtuu maisemien ihasteluksi ja kevyeksi hetkestä nauttimiseksi. Tämä on se hetki, jolloin tunnet minkä tahansa olevan mahdollista. 

Vinkit ennen ensimmäistä laskuvarjohyppyä: 

  • Tee lista asioista, jotka pelottavat sinua hypyssä, ja kysy niistä ohjaajalta. Saat laskuvarjo- ja tandemhypyn tarjoajilta todennäköisesti helpottavia vastauksia, jotka vahvistavat luottamustasi turvajärjestelyjä kohtaan.
  • Tee hengitysharjoituksia. Syvähengittäminen on rauhallisuuden kulmakivi niin maassa kuin ilmassakin. Tutustu erilaisiin mindfulness-harjoituksiin.
  • Älä saavu paikalle päihtyneenä, kipeänä tai muuten heikossa kunnossa. Jätä rohkaisuryyppy väliin (koneeseen ei turvallisuussyistä päästetä päihtyneitä henkilöitä), nauti hyvä ateria ennen lähtöä ja venyttele hieman raajojen ja verenkierron vetreyttämiseksi. 

Se siitä, onnea matkaan ensimmäiseen hyppyysi!

perjantai 20. heinäkuuta 2018

Laskuvarjohyppy haastaa ylittämään itsensä



Lähes jokainen meistä on joskus nähnyt laskuvarjohypyn joko livenä tai videolta ja tuuminut mielessään, kuinka mahtavaa olisi päästä joskus kokemaan tuollaista vapautta. Monella se jää tekemättä, mutta hurjapäisimmät meistä tarttuvat takuulla tilaisuuteen sen koittaessa.

Onko laskuvarjohyppääminen turvallista?


Laskuvarjohyppy tuli ensimmäisen kerran Suomeen 1920-luvulla, mutta urheilulajina se menestyi vasta 1960-luvulla, jolloin Helsinkiin perustettiin myös ensimmäinen hyppykerho. Nykyisin Suomessa hypätään vuosittain kymmeniätuhansia laskuvarjohyppyjä, mutta loukkaantumiset ovat hyvin harvinaisia.

Jokainen voi vetää johtopäätöksensä lajin turvallisuudesta sillä, että viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on hypätty noin 250 000 laskuvarjohyppyä, eikä kyseisenä aikana tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Joskus lehdistä voi kyllä lukea esimerkiksi puuhun varjostaan tarrautuneista hyppääjistä.


Hyppyyn valmistaudutaan huolellisesti


Ensimmäinen kerta on tässäkin lajissa se pelottavin kerta, ja herättää kussakin hyppääjässä paljon kysymyksiä suoritukseen valmistauduttaessa. Tätä varten lajiin on käytävä aina laskuvarjohyppykurssi. Kurssilla opetellaan ensimmäiseen hyppyyn vaadittavat tiedot ja taidot niin perusteellisesti, että hyppy voidaan suorittaa turvallisesti.

Ensimmäisessä hypyssä hyppääjää opastetaan jatkuvasti. Lennolla on mukana hyppymestari, joka huolehtii lennon aikaisesta turvallisuudesta ja varusteiden tarkastamisesta. Hän myös avaa oven ja pyytää hyppäämään juuri oikeaan aikaan. Radiohenkilö seuraa hyppyä maasta ja kertoo navigointiohjeita hyppääjälle radiopuhelimella. Hyppääjän vastuulle ensimmäisessä hypyssä jää vain ohjeiden kuunteleminen ja niiden noudattaminen. Kurssilla käydään läpi myös se, miten varavarjoa käytetään: tästä ei kannata kuitenkaan huolestua, sillä sen käyttö on harvinaista.


Korkeammalla pelottaa vähemmän


Laskuvarjohypyt suoritetaan aina vähintään 800 metrin korkeudesta. Useimmiten oppilaat eivät hyppää lainkaan alle 1000 metristä. Tämä on siinä mielessä hyvä korkeus, että ollaan jo niin korkealla, että ihmisen silmä ei enää erota korkeutta kovinkaan tarkasti. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeasti matalammalla tehtävät hypyt yms. ovat huomattavasti pahempia kokemuksia korkean paikan kammoiselle kuin ylempää suoritettava laskuvarjohyppy. Moni on jopa päässyt korkean paikan kammosta eroon laskuvarjohyppäämisen myötä.

Hyppäämiseen liittyy jännitystä kenen tahansa kohdalla, ja on asiasta kirjoitettu kokonaisia kirjojakin. Suurimmalle osalle pieni jännitys ja pelko ovat kuitenkin harrastuksen suola. Täysin kylmähermoiset kaverit ovat harvassa ja oikeasti heitäkin ensimmäinen hyppy jännittää, vaikka he tuovatkin sen vähemmän esille. Ennakkoon kehittynyt jännitys kuitenkin laukeaa hypyn aikana ja sen jälkeen tyydyttävä tunne valtaa kehon ja huomaat, että odottaminen on ollut kaiken sen arvoista.

Hyppyä ei ole myöskään pakko suorittaa yksin!


Laskuvarjohyppy lahjaksi?


Kun mietit laskuvarjohyppyä lahjaksi läheisellesi, ota huomioon se, että lahjan saaja voi inhota korkeita paikkoja ja kaikenlaisia hurjapäisiä temppuja.

On kuitenkin hyvä muistaa, että oman mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen ja itsensä altistaminen epämiellyttäville tuntemuksille on tärkeää ja ne kasvattavat meitä henkisesti. Kun lahjan saaja on selättänyt pelkonsa, keskittynyt suoritukseen ja antanut tilanteen viedä mukaan, hän ymmärtää, miksi olet antanut hänelle lahjaksi yhden mahtavimmista elämyksistä, mitä Suomessa pääsee kokemaan.

Jos laskovarjohyppy tuntuu hieman liian jännittävältä heti alkuun, kannattaa tutustua muihin lentoelämyksiin, kuten kuumailmapalloajeluun, tandemhyppyyn tai vaikka kevytlentokonekyytiin.



Artikkelin on sponsoroinut Elämyslahjat.fi. Katso lisätietoa valittavissa olevista elämyksistä suoraan yrityksen sivuilta.

tiistai 29. elokuuta 2017

Laskuvarjohyppy ja tandemhyppy – eri, sama, mitähäh?

laskuvarjohyppy

Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta extreme? Monelle varmasti laskuvarjohyppy, joka onkin huippusuosittu extreme-kokemus. En ihmettele lajin suosiota, sillä hypyn aikana voi kokea tunteiden ääripäät: toisaalta lentokoneesta hypätessä vapaapudotuksen aiheuttaman adrealiiniryöpyn, toisaalta varjon auettua lintumaisen leijailun ja upeat maisemat.
Monesti huomaa puhuttavan laskuvarjohypystä, kun tarkoitetaan tandemhyppyä. Termi ei tietenkään ole väärä, sillä tandem on yksi tapa suorittaa laskuvarjohyppy. Kuitenkin, jotta puurot ja vellit eivät mene sekaisin, nostan tässä artikkelissa esiin laskuvarjohypyn ja tandemhypyn keskeisimmät erot.

Laskuvarjourheilu on laaja käsite

Laskuvarjourheilu on kattokäsite, jonka alle mahtuu lukuisia eri alalajeja tarkkuushypystä freeflyingiin, niin harrastustoimintaa kuin kilpaurheilua. Laskuvarjohyppääminen on siis käytännössä harrastus ja kokonainen koulutusohjelma, joka koostuu useampipäiväisistä kursseista, jatkokoulutuksista, todistuksista ja erilaisista lisensseistä. Nämä vaikuttavat siihen, miten itsenäisesti hypyn voi suorittaa ja oikeuttavat erilaisiin hyppytapoihin, kuten näytös- ja yöhyppyihin. Etenemismahdollisuudet ovat siis hyvinkin monipuoliset.
Oletko jo pyörällä päästäsi kaiken maailman lisenssien ja alalajien kanssa? Tandemhypyssä näitä ei tarvitse pohtia. Tandem on matalan kynnyksen kertaluontoinen laskuvarjohyppy, jossa periaatteessa riittää, että ilmestyt paikalle ja nautit.
Laskuvarjourheilua on siis turha yrittää tunkea yhteen laatikkoon. Tämän vuoksi en tässä artikkelissa mene sen syvemmin laskuvarjourheilun monimuotoiseen maailmaan, vaan vertailussa keskityn tandemhypyn lisäksi alkeiskurssiin. Voit lukea tarkemmin laskuvarjourheilun kirjosta Ilmailuliiton sivuilta.

Itsenäisyys

Laskuvarjohypyn ja tandemhypyn keskeisin ero on itsenäisyys. Laskuvarjohyppääminen aloitetaan useimmiten pakkolaukaisukurssilla (PL-kurssi), jossa jo ensimmäinen hyppy suoritetaan itsenäisesti. Se siis vaatii hyppääjältä keskittymistä, vaikka on erittäin turvallista. Varjo aukeaa automaattisesti ja hyppy suoritetaan kouluttajan tarkassa valvonnassa.
Tandemhyppy puolestaan tehdään samoissa valjaissa kokeneen hyppymestarin kanssa, joka huolehtii varjon avaamisesta, ohjaamisesta ja laskeutumisesta. Sinun tarvitsee keskittyä lähinnä hyppyasentoon ja nauttimiseen.

Perehdytys

Erot hyppyjen itsenäisyydessä vaikuttavat luonnollisesti vaadittuun perehdytykseen.
PL-kurssi kestää muutaman päivän ja siihen sisältyy teoriaopetusta ja käytännön harjoituksia. Kurssilla käydään hyppytapahtuma perusteellisesti läpi ja harjoitellaan erilaisia hyppyasentoja, alastuloa ja varavarjotoimenpiteitä. Ensimmäinen hyppy suoritetaan vasta tuntien perehdytysjakson jälkeen.
Tandemhyppyä edeltää paljon lyhyempi, noin puolen tunnin perehdytys ja turvallisuuskoulutus, jossa käydään läpi hypyn kulku ja harjoitellaan hyppyasentoa. Tandemhyppy suoritetaan heti perehdytyksen jälkeen ja kokonaisuudessaan koko tilaisuus hyppyineen vie noin kaksi tuntia.

Hyppykorkeus

PL-kurssin ensimmäinen hyppy suoritetaan 1 km korkeudesta ja koulutusohjelman edetessä hyppykorkeus kasvaa. Koska tandemhyppy suoritetaan ammattilaisen kanssa, päästään heti hyppäämään huimasta 4 km korkeudesta.

Hyppääjän vaatimukset

Sekä PL-kurssin että tandemhypyn suorittajan vaatimukset ovat pitkälti samat: hyppääjän on oltava perusterve ja 15 tai 18 vuoden ikäinen (palveluntarjoajasta riippuen). Laskuvarjoharrastuksestakaan haaveilevan ei siis tarvitse olla superihminen PL-kurssin suorittaakseen, vaan harrastus sopii lähes jokaiselle.

Hinta

Sekä PL-kurssin että tandemhypyn hinnat vaihtelevat palveluntarjoajasta riippuen, mutta molemmat pyörivät noin 400 € paikkeilla.
Lähes kaikkiin, ainakin Elämyslahjojen kautta tilattaviin tandemhyppyihin kuuluu videokuvaus. Upean kokemuksen lisäksi tandemista saa konkreettisen muiston, jonka voi jakaa vaikka Facebookissa. Kuvauspalvelu saattaa nostaa tandemhypyn hintaa, mutta sen laatuun kannattaa kyllä omasta mielestäni panostaa.

Laskuvarjohyppy on harrastus, tandem puolestaan elämys
tandemhyppy

PL-kurssin ja tandemhypyn keskeisimmät erot löytyvät siis itsenäisyydestä ja koulutuksen kestosta. Tandemhypyn kynnys on matala ja periaatteessa kaikki muu paitsi hyppypäätös tehdään sinun puolestasi, jolloin voit keskittyä adrealiiniryöpystä nauttimiseen ja maisemien ihailuun. Kyseessä on siis lähinnä kertaluontoinen, pari tuntia kestävä elämys. Tandem sopii jokaiselle huimapäälle tai ihmisille, jotka haluavat ylittää itsensä.
PL-kurssin kautta suoritettava laskuvarjohyppy puolestaan on enemmänkin harrastustoimintaa. Vaadittava osaaminen hankitaan useampipäiväisellä kurssilla ja hyppy suoritetaan yksin. Laskuvarjohyppy voi siis avata ovet pidemmälle tielle laskuvarjoharrastuksen parissa. Koulutuksen voi totta kai lopettaa ensimmäiseen hyppyyn tai lähteä kouluttautumaan eteenpäin kohti itsenäisen hyppääjän lupakirjaa, jopa kilpaurheiluun asti.

Laskuvarjohyppy elämyslahjana

Sekä tandemhyppyihin että PL-kursseihin on saatavilla lahjakortteja, joilla voi yllättää rämäpäisen ystävän. Kumpi lahja sitten on parempi?
Itse ostaisin kokemattomalle ystävälle tandemelämyksen, jotta hän pääsee kokeilemaan lajia. Toki myös laskuvarjohyppäämisen PL-kurssi sopii aloittelijan elämyslahjaksi, mutta se vaatii suorittajalta ajallista panostusta ja halua oppia. Siksi itse antaisin PL-kurssikokeilun lahjaksi vain ihmiselle, joka on ilmaissut mielenkiintonsa laskuvarjoharrastusta kohtaan.
Toivottavasti tämä artikkeli avasi hieman laskuvarjohypyn ja tandemhypyn eroja. Jos jotain jäi vielä hampaankoloon, jatka lukemista. Heräsikö sinulla mielenkiinto jompaakumpaa kohtaan tai haluatko yllättää ystävän?

Lähteet
ilmailuliitto.fi
tamlk.org
skydiveturku.fi
skyexperience.fi

wikipedia.org/wiki/laskuvarjohyppy

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Perustietopaketti laskuvarjohypystä

Maailman ensimmäinen laskuvarjohyppy tehtiin jo vuonna 1797, mutta vasta yli 120 vuotta myöhemmin ilmailunäytökset toivat laskuvarjohyppäämisen laajemmin tavallisten ihmisten tietouteen. Suomessa tehtiin ensimmäinen siviilihyppy vuonna 1962, kaksi vuotta Suomen Laskuvarjokerho ry:n perustamisen jälkeen. Sen jälkeen lajin suosio on vuosi vuodelta kasvanut. Nykyään laskuvarjohyppääminen on monelle rakas harrastus tai tapa voittaa pelot ja ylittää itsensä. Laskuvarjoilusta on tullut elämää rikastuttavaa viihdettä, joka tuo vaihtelua tasaiseen arkeen ja jännitystä elämään.

Turvallisin tapa tutustua laskuvarjohyppäämiseen on tandemhyppy, joka tehdään lentokoneesta kokeneeseen hyppääjään kiinnitettynä. Tandemhypyssä hypätään neljän kilometrin korkeudesta, jolloin hypyn hurjin vaihe eli vapaapudotus kestää noin minuutin ennen varjon avaamista. Tandemhyppy on ollut monelle alkusysäys uuden harrastuksen aloittamiselle. Jos hyppykärpänen purasee, paras tapa toipua puremasta on hakeutua Helsingissä ja Turussa järjestettävälle 4k Skyxperiencen laskuvarjohyppäämisen alkeiskurssille.

Maallikko voisi kuvitella, että laskuvarjohyppääminen on vaikea laji, joka vaatii pitkän koulutuksen, mutta 4k Skyxperiencen laskuvarjohyppäämisen alkeiskurssilla kaikki itsenäiseen hyppyyn vaadittavat varjon käsittelytaidot ja vapaan pudotuksen perustaidot opitaan kahdessa päivässä. Kurssi onkin erinomainen valinta lahjaksi ystävälle tai perheenjäsenelle, se sopii hyvin liikelahjaksi, valmistujaislahjaksi vastavalmistuneelle tai kurssille voi lähteä rohkein mielin itse tai yhdessä ystävän kanssa.


Nova-koulutusjärjestelmällä toteutettu laskuvarjohyppäämisen alkeiskurssi sopii kaikille alle 100kg painaville ja alle 200cm pitkille perusterveille hyppääjille. Sana nova tulee sanoista nopeutettu vapaapudotus, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kurssilainen pääsee ensimmäisestä hypystä alkaen hyppäämään 4 000 metrin korkeudesta ensin kahden, sen jälkeen yhden kouluttajan kanssa ilman kilometrin korkeudesta tehtyjä pakkolaukaisuhyppyjä. Nova-koulutus on teoriasta ja käytännöstä koostuva tehokas ja turvallinen tapa oppia laskuvarjohyppäämään. Koulutusta järjestetään Malmin Lentoasemalla Helsingissä sekä Turun lentoasemalla kesä-, heinä- ja elokuussa. Varusteet ja oppimateriaali kuuluvat kurssimaksuun, mutta sääoloihin ei kurssin järjestäjäkään voi vaikuttaa. Hyppäämisen ehtona on hyvä keli.